Anna Tuori: Blow out your candles, Laura @ Tampereen taidemuseo
Anna Tuori on Vuoden nuori taiteilija. Teokset ovatkin hyvin tuoreen oloisia. Joistain tulee jostain syystä vahvasti mieleen Neil Gaimanin maailma. Kun katson kuvataidetta, se synnyttää minussa joko reaktion "Plääh" tai "Ihan kiva". Ei mitään sen syvällisempää. Okei, joskus harvoin "ihan kiva" saattaa venyä jopa "upeaksi" (kuten Marc Chagallin tapauksessa), mutta huolimatta niistä kolmesta kurssista taidehistoriaa, jotka olen käynyt, en koskaan keksi mitään syväluotaavaa mielipidettä taiteesta. Makuni on suunnilleen samanlainen kuin viisivuotiaalla. Minuun vetoavat sadunomaiset kuvat ja kirkkaat värit. Anna Tuorin näyttely kallistui ihan kivan puolelle, mikä johtunee nimenomaan niistä fantasiamaailmojen elementeistä, valopilkuista, värien käytöstä, eläimistä, pienestä maagisuudesta. Tykkäsin ja suosittelen, mutta en kykene suurempaan hehkutukseen.
“Turvallinen ja kaunis muuttuvat nopeasti pelottavaksi sekä vieraaksi ja taas toisinpäin.. Aidon ja epäaidon, toden ja epätoden välinen suhde sekä eskapismi ovat kiehtovia. Maisema on tapahtumapaikka ja tila, joka on samaan aikaan irrotettu ajasta ja paikasta. Maalauksessa jälki tai muoto on se, miten asia ilmaistaan, eli siinä mielessä se on olennaisin osa teosta. Maalauksen sisältö muodostuu kokonaisuudesta, siitä ei voi irrottaa yhtä väriä, sivellinvetoa tai jänöä, ja etsiä siitä merkitystä. Ne saavat merkityksensä suhteessa toisiinsa.”
Into the Wood, 2009 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti