tiistai 20. syyskuuta 2011

Jos tästä elokuusta jo pääsisi

Argh! En saa tätä blogia enää ikinä ajan tasalle. Huomasin skipanneeni pari kulttuuritekoa välistä ennen Kotiopettajattaren romaania. Tässä tulee, lyhyesti.


186. kulttuuriteko 26.8.2011
Midnight in Paris (2011)

Woody Allen on aina jäänyt minulle etäiseksi tyypiksi. En ole oikein koskaan sisäistänyt hänen elokuviensa hienoutta, enkä ole niitä kovin tarkoitushakuisesti pyrkinyt katsomaankaaan. Mielestäni tämä leffa oli fiilikseltään aika samanlainen kuin aiemmin näkemäni, vaikkakin Owen Wilsonin valintaa päärooliin pidin erikoisena ratkaisuna. Wilson omaksuu Woody Allenin maneerit hienosti ja Rachel McAdamsin hahmo on melkein kuin aikuiseksi kasvanut Regina George. Marion Cotillard, joka Mainiossa vuodessa oli sähäkkä ranskatar ja Inceptionissa unien kauhu, on tällä kertaa uskomattoman suloinen ja viehkeä 1920-luvun muusa. Seuraa aikamatkailua ja tunnettuja taiteilijoita menneisyydestä. Avainsanat: Pariisi, sade, nostalgia.


187. kulttuuriteko 27.8.2011
Työväenkirjallisuuden päivä, Finlaysonin alue, Tampere

Tampereella rakastetaan kaikki työläisjuttuja! Tällä kertaa siis kirjoja. Ei ollut ehkä ihan "mun juttu", koska (enkä häpeä sitä myöntää) olen kirjallisuuden(kin) suhteen aika valtavirtailija (ja luen mieluummin älytöntä kuin älyllistä kirjallisuutta). Mutta kannatan tällaisia ilmaisia kirjallisuustapahtumia, ehdottomasti. Hyvä Tampere!



189. kulttuuriteko 29.8.2011
Haarautuvan rakkauden talo (2009)

Tämä oli varmaan ensimmäinen Mika Kaurismäen elokuva, jonka olen nähnyt, enkä sitä vuokratessani edes tiennyt sen ohjaajaa. Uskon, etten olisi hirveästi innostunut leffasta, vaikka en olisikaan juuri lukenut kirjaa. Trailerin synnyttämät odotukset eivät täyttyneet, eikä elokuva oikein tuntunut tietävän, mitä genreä se edustaisi. Ja Kati Outinen, joka lienee loistava näyttelijä, ei vaikuttanut olevan yhtään kotonaan sutenööriäidin roolissaan. Pidin Juhanin ja Ninan hahmoja onnistuneina, mutta Tuulan hahmo jää aika yksipuolisen inhottavaksi ämmäksi. 

Leffa loppuu hieman eri lailla kuin kirja, mutta enemmän kirjan lopun kaltainen ratkaisu löytyy dvd:n ekstroista, ja se vasta onkin absurdi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti