keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Kymmenkertaisesti tuotettu farssi


94/365
Skagerrak (2003)

Skagerrak on entisen dogmalaisen, Søren Kragh-Jacobsenin ohjaama elokuva, jonka toisena käsikirjoittajana on toiminut Susanne Bierinkin luottomies Anders Thomas Jensen. Dogmasta tai edes tanskalaisuudesta leffassa ei ole kuitenkaan jäljellä mitään. Leffa on kahdeksan eri maan yhteinen tuotanto ja tuottajiakin sillä on kymmenen. Hesarin arvostelussa Veli-Pekka Lehtonen toteaa: "Jos olisin taiteilija, olisin huolestunut."

Leffa kertoo Mariesta (Iben Hjejle) ja Sophiesta (Bronagh Gallagher), jotka ovat vuosia raataneet öljynporauslautalla ja päätyvät nyt rälläämään rahojaan Skotlantiin. Rahat ovat nopeasti loppu ja parivaljakko pulassa. Silloin kuin taivaasta tipahtaa rikas jaarli dominoivine isineen ja hedelmättömine vaimoineen. Perhe tarjoaa Marielle sievoista summaa, mikäli tämä suostuu synnyttämään massiivisille tiluksille perijän. Sophie painostaa Marien suostumaan diiliin, homma hoidetaan perinteisellä penetraatiolla ja pian Marie on raskaana.

Ikävän nopeasti leffalta katoaa suunta ja se lähtee sinkoilemaan moniin täysin arvaamattomiin suuntiin. Mukaan kuvaan ilmaantuu unelmien mies Ian (Martin Henderson) ja tyhmänpuoleinen automekaanikkokolmikko, joka päättää hyötyä Marien rahoista. Jostain käsittämättömästä syystä kolmikko toi mieleeni Niccolo Ammanitin hienon romaanin Taivaan ja maan väliltä, mikä vähän ilahdutti sekoilua katsellessa.

En lakannut oikein missään vaiheessa ihmettelemästä, onko elokuvan tarkoitus olla hauska, traaginen vai tragikoominen. Tyylilajillisesti se vaikuttaisi olevan lähinnä farssia, mutta surulliset sävyt sekoittavat pakkaa hieman. Loppu on, kumma kyllä, melkein yksiselitteisen onnellinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti