Siiri Enoranta: Gisellen kuolema (2011)
Hyvää kirjan ja ruusun päivää rakkaat lukijat, nyt kun se on jo melkein ohi. Tänä vuonna sain peräti viisi ruusua ja aviomieheni peräti neljä Mystiikan maailma -sarjan kirjaa, jotka satuin löytämään kirjaston hylkäyskärrystä eilen.
Päivän toisen kirjapostauksen kohde olikin mielenkiintoinen ja yllättävä nuortenkirjatuttavuus. Lainasin sen hetken mielijohteesta välipalaksi vähäisen sivumäärän vuoksi. Lopulta luin sitä aika monta päivää, koska sitä teki mieli säännöstellä. Kerronnassa on jotain kovin nautittavaa, vaikken osaakaan määritellä sitä sen tarkemmin.
Joel on jo aikuinen mies ja menossa armeijaan kun pikkusisko Linnea muuttaa takaisin kotiin. Linnea on jo pienenä lähetetty Ruotsiin tanssimaan balettia tähtäimessään ura tanssijana. Huonosti päättynyt hyppy on kuitenkin rikkonut Linnean polven ja murskannut urasuunnitelmat.
Linnea yrittää sopeutua perheeseensä, jota ei edes kunnolla tunne, maahan jossa ei ole kauan asunut ja uuteen kouluun, jossa häntä ympäröi tragedian aura, joka houkuttelee muita teinejä. Linnea ei keksi elämälleen uutta tarkoitusta eikä saa tai edes halua saada kontaktia vanhempiinsa. Joel kuitenkin onnistuu hiljalleen läpäisemällä Linnean pystyttämän muurin ja sisarukset lähentyvät arvaamattoman hyvin.
Luulin saavani kirjan siitä, kuinka elämälle löydetään uusi tarkoitus kun vanhaa tarkoitusta ei enää ole. Sen sijaan sain jotain ihan muuta. Yllätyin, ahdistuin ja kummastuin. Tykkäsin, vaikken yhtään tykännyt. Outo pieni kirja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti