212. kulttuuriteko 15.10.2011
Easy A (2010)
Teinityttö Olive myöntää painostuksen alaisena bestikselleen menettäneensä neitsyytensä, vaikka se ei ole totta. Juttu leviää nopeasti koko koulun tietoon. Pojat huomaavat, että huhumyllyä voi käyttää hyväksi ja pyytävät Olivea kertomaan tehneensä erinäisiä juttuja heidän kanssaan. Siveän uskisryhmän lutkaksi tuomitsema tyttö päättää alkaa pukeutua maineensa mukaisesti ja ompelee pitsikorsetteihinsa tulipunaisen kirjaimen kuten Hester Prynne. Kantaaottavuudessaan Mean Girlsille sukua oleva leffa luiskahtaa lopulta kliseisyydessään mitäänsanomattomien teinileffojen kastiin.
213. kulttuuriteko 17.10.2011
Tuulevi & Henrik Aschan: Selviämistarina - alkoholi parisuhteessa (2010)
Alkoholisti ja hänen vaimonsa kertovat kirjassaan kuinka kamalaa viinan kanssa läträäminen oli ja kuinka siitä päästiin eroon. Miehen ja naisen sinämuotoiset kirjeet vuorottelevat. Toistuvana kaavana on se, että ensin esitetään ote "päiväkirjasta" ja sen jälkeen "havaintoja muutamia vuosia myöhemmin". Tämä ärsytti ensinnäkin siksi, etteivät päiväkirjaotokset selvästikään ole suoraan päiväkirjoista ja toiseksi siksi, että "havaintoja"-osioissa kerrotaan yleensä täysin sama asia kuin päiväkirjaosioissa, hieman eri sanoin. Liian analyyttinen koskettaakseen.
214. kulttuuriteko 18.10.2011
Sinä päivänä (One Day) (2011)
Voi mikä pettymys. Leffan traileri oli niin ihana ja kirja niin hehkutettu, että odotin vähintäänkin vuoden ihaninta elokuvaa. Lopullinen arvio lienee "ihan ookoo". Leffassa ei tapahdu oikein mitään ja sitten kun vähän jotain tapahtuu, arvaa melkeinpä heti miten siinä käy. Anne Hathawayn kunniaksi on sanottava, että hän vastaa joka tapauksessa kulttuurivuoteni tähän mennessä ihanimmasta leffasta. (Ja Anne Hathaway on ihana, sanokaa mitä sanotte, ja veikkaan hänen voittavan Oscarin kolmen vuoden sisällä.)
215. ja 216. kulttuuriteko 19.10.2011
H. Paakkanen: Amerikka ja Kati Kovács: Kuka pelkää Nenian Ahnavia? (2010)
Sain viimeinkin luettua pääkirjaston arvonnasta voittamani tämän vuoden Sarjakuva-Finlandian voittajat. Onneksi en ole maksanut niistä, sillä en keksi edes viittä virkettä molemmista. Amerikassa sivarihippi löytää talvisodan hengen (vrt. pullon henki) ja lähtee kotimaahan kyllästyttyään Amerikkaan perustamaan uutta uskontoa. Nenian Ahnav kurjistelee, oksentelee ja aiheuttaa ällötystä. Melko käsittämättömiä juttuja molemmat.
217. kulttuuriteko 20.10.2011
Trust (2010)
Teinityttö löytää sielunkumppaninsa netin keskustelupalstalta ja tekee jostain syystä kaikkein typerimmät ratkaisut, vaikka tyyppi valehtelee ikänsä kolmeen kertaan alakanttiin. Tarinana ei mitenkään järisyttävän omaperäinen, mutta leffa keskittyy mielenkiintoisella tavalla psykologiseen analyysiin ja pyörittelee perheenjäsenten tunteita niin että niistä tulee outoudessaan melko aidon oloisia.
218. kulttuuriteko 21.10.2011
Tampereen Teatteri: I Love You Because, päänäyttämö
Tässä on kerrankin onnistuttu loihtimaan näyttämölle niin hyvä musikaali, ettei laulaminen haitannut yhtään! Biiseissä kerrotusta tarinasta pysyy hyvin kärryillä ja juoni on kuin mistä tahansa romanttisesta komediasta. Loistavia, sädehtiviä näyttelijöitä, paljon huumoria ja hauskoja oivalluksia sinkkuelämästä.
219. kulttuuriteko 21.10.2011
Tartunta (Contagion) (2011)
Kuulosti perinteiseltä katastrofielokuvalta, jossa koko maailman populaatio on vaarassa ja pian kaikista tulee zombeja tai jotain, mutta olikin positiivinen yllätys. Nopeasti tappava virus lähtee leviämään ja leffa kuvaa jonkin sortin työntekijöitä, jotka yrittävät päästä sen alkuperän jäljille ja kehittää nopeasti rokotetta. Jude Law nähdään uransa vastenmielisimmässä roolissa bloggaajana, joka punoo salaliittoteorioita ja kannustaa ihmisiä vaihtoehtohoitoihin - sikainfluenssakatastrofin aikana esille noussut tosielämän ihmistyyppi. Miellyttävällä tavalla tempoltaan rauhallinen ja realistisen tuntuinen leffa.
220. kulttuuriteko 22.10.2011
John Ajvide Lindqvist: Ystävät hämärän jälkeen (2008)
Suom. Jaana Nikula
Tosi koukuttava kirja, hurjan karmea. Taitavasti rakennettu monien monituisten henkilöiden ja juonikuvioiden varaan. Juuri tällaiset kirjat onnistuvat luomaan kokonaisen maailman, kun tapahtumia kuvataan niin monelta kantilta. Leffa pelottaa jo etukäteen, koska siinä varmasti kaikki latistuu kaksiulotteiseksi. Mutta en kyllä ymmärrä, miksi kukaan pitäisi tätä kirjaa "ihanana", kuten eräs ystäväni.
Tein sen! Ensimmäistä kertaa kuukausiin olen rästeistä vapaa! Huomenna alkaa superkiri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti