Nemi IV (2008)
Aloituslausettani pilkattiin, joten poistin sen. Ette saa ikinä tietää, mikä se olisi ollut. Hää!
Olen lukenut Nemiä kahdeksan vuotta ja se on aika lailla ainoa sarjakuva, jota seuraan. Sain tämän neloskokoelman synttärilahjaksi ja lukaisin sen yöllä ja aamulla ottaakseni aikatauluni kiinni. En muista koskaan lukeneeni kokonaan kokoelmia 1-3, joten ehkä ne ovat luvassa myöhemmin tänä vuonna.
Vaikka olen siis lukenut järjestyksessä kaikki "normaalikokoiset" albumit (siis ne lärpäkkeet), nämä kokoelmat ilmestyvät (ja tulevat alennusmyynteihin, joista äitini voi ne poimia) niin pitkällä viiveellä, että niitä on mukava lukea, vaikkei niissä paljon uutta olisikaan. Mukana on aina Nemin luojan, Lise Myhren, kommentteja ja esipuhe, jossa kerrotaan Nemin maailmanvalloituksesta. Tämän kirjan ilmestyessä Nemi on kääntynyt jo kahdeksalle kielelle ja Amerikan valloitus on alkamaisillaan. Hassu ajatus, koska sarjakuva heijastelee niin selkeästi pohjoismaista mielenlaatua. Mutta toisaalta, eksotiikka on aina trendikästä.
Olen pohdiskellut monia vuosia, kuinka vanha Nemi mahtaa olla. Nemin kaverit saavat lapsia ja menevät naimisiin, joten Nemin täytyy olla ikänsä puolesta aikuinen. Muistaakseni Nemi on alusta asti ollut suunnilleen saman ikäinen, eli sarjakuva ei etene ajassa. Toisaalta ajankohtaisia tapahtumia kommentoidaan jatkuvasti ja esimerkiksi Nemin paras ystävä Sini/Anu on sarjan kuluessa vaihtanut kerran poikaystävää. Wikipedia kertoo Nemin olevan noin 25-vuotias, mikä on ehkä vähän surullista, koska kasvan kohta hänestä ohi. Nemi tuskin koskaan kasvaa aikuiseksi, vaikka ilmeisesti hän on Lisen kasvun myötä pehmennyt vähän (tätä kommentoidaan nelosalbumissa).
Nemillä ei koskaan ole ollut poikaystävää paria strippiä kauemmin. Anu/Sini toimii sarjakuvassa Nemin vastinparina. Parhailla ystävillä on samanlainen huumorin- ja suklaan taju, mutta Anu/Sini on innokas vakiintumaan, toisin kuin Nemi. Sarjakuva sisältääkin useita suuria oivalluksia parisuhteesta. Tässä albumissa esimerkiksi selvitetään sivun kokoisen pätkän avulla, kuinka pitkässä parisuhteessa olevat eivät usko kumppaninsa sanaan, mutta heti kun joku muu sanoo saman jutun, se uskotaan.
Nemissä kritisoidaan usein myös postilaitosta, mikä ilahduttaa minua henkilökohtaisella tasolla. Tässä albumissa postissa myydään pehmoleluja, tarroja, karkkia ja kaikkea muuta mahdollista, mutta ei pakkauslaatikoita.
Myös IKEA saa osansa kritiikistä. Nemi laittaa mieluummin rahansa kaljaan kuin sisustukseen, joten IKEAssa on käytävä, mutta useimmiten sieltä ostetut huonekalut ovat pahvilaatikoissaan vuositolkulla ennen kuin Nemi uskaltautuu lähestymään niitä. Anulle/Sinille IKEA-huonekalujen kokoaminen aiheuttaa poikkeuksetta parisuhdekriisejä. (Olin muuten juuri Nemin takia saanut tästä kokoamisprosessista aivan liian pelottavan kuvan. Kun viime vuonna ensimmäistä kertaa kävin IKEAssa ja ostin sieltä kirjahyllyjä, kokoaminen sujui lähes ongelmitta. Ainoa parisuhdekriisi, joka sen takia meinasi syntyä, oli siitä, kuka ne saa koota.)
Näissä kokoelma-albumeissa on mukavaa se, että mukana on paljon sivun kokoisia kuvia, jotka ovat oikeastaan aika kauniita, etenkin kaikkein goottilaisimmat. Joihinkin niistä liittyy tässä albumissa Edgar Allan Poe -sitaatteja.
Nemin yksityiskohdat ovat hienoja. Melkein jokaisessa stripissä jollakulla on t-paita, jonka teksti viestii heti, millainen ihminen sen kantaja on. Sisustuksia tiirailemalla voi löytää kaikkea pientä hauskaa, kuten Donnie Darko -julisteen (nyt se biisi alkaa taas soida päässä, äää).
Nemissä on joskus pitempiä vakavampia tarinoita, jotka saattavat oikeassa mielentilassa itkettää. Niissä kommentoidaan maailman suuria vääryyksiä ja piirrokset ovat niin elävän surettavia, ettei sitä kestä jos on PMS tai krapula. Ja vaikka miehet ovat Nemissä aika lailla taka-alalla ja suurin osa heistä on joko idiootteja tai pettymyksiä, joskus Anulle/Sinille tapahtuu parisuhteessa jotain niin hellyyttävää, että alkaa hymyilyttää. Tässä albumissa ei oikein ollut kumpiakaan näistä.
Joitain Nemi-strippejä ei voi koskaan ymmärtää. Tässä albumissa oli esimerkiksi strippi, jossa Nemi kavereineen jutteli siitä, kuinka paljon he säästävät rahaa värjäämällä hiuksensa itse. Maassa istui leikkimässä kaksi lasta, joista toinen sanoi kaverusten mentyä ohi: "Katso. Molemmilla oli kuukautiset." En voi tajuta.
Nemi-strippejä löytyy astiakaappini sisäpuolelta ("Tiskit vai pyykit - pubiin"), työpaikaltani ("Postiin voi aina luottaa") ja hyvin usein korteista, joita äitini minulle lähettää. Käytin Nemi-strippiä myös ylioppilasjuhlakutsuissani ("Olen vapaa!") ja useista niistä askartelin teinivuosieni kalenterien kansia.
Nemi on ihana. Mutta luulen, että jos törmäisin häneen pubissa, pelkäisin häntä. Ja hän varmaan sanoisi minusta jotain ilkeää.
Albumin lopussa on muiden norjalaisten sarjakuvataiteiljoiden piirtämiä Nemi-strippejä ja onnittelupiirrustuksia Nemin oman lehden johdosta. Nämä eivät ehkä ihan täysillä auenneet, kun en noita muiden piirtäjien hahmoja tuntenut. Ihan hauska lisä kuitenkin. Ehkä tässä albumissa olisi voinut olla vielä enemmän taiteilijan kommentteja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti