3. kulttuuriteko 3.1.2011
Stephenie Meyer: Bree Tannerin lyhyt elämä (2010)
En tiedä, voiko tätä kirjaa parhaallla tahdollakaan kutsua kulttuuriteoksi, mutta laadusta nipottaminen ei kuulu tämän blogin ideaan.
Kirja vaikuttaa olevan läjä Twilight-saagan kirjoittamisesta yli jäänyttä materiaalia, jota ei ole edes vaivauduttu jakamaan lukuihin. Onneksi se on lyhyt. Jokaisesta myydystä kirjasta lahjoitetaan dollari Punaiselle Ristille, eli tarkoitus pyhittää tekstin.
Oli aivan uskomattoman mielenkiinnotonta lukea kirjaa, jonka loppuratkaisun tiesin etukäteen (ja kerrotaanhan se oikeastaan nimessäkin). Epäilys-kirjassa Bree esiintyy yhdeksän sivun verran ja lopuksi hänet tuhkataan. Bree Tannerin lyhyt elämä kertoo hänen tarinansa ennen loppua.
Luin Twilight-saagan viime vuonna ja ihastuin siihen niin kuin miljoonat muut tytöt ympäri maailmaa. Tämä kirja kertoo niistä toisista, pahoista vampyyreista, vastasyntyneiden armeijasta, jonka Victoria on luonut kostaakseen Culleneille. Ei siis liene yllätys, ettei varsinaisen saagan taianomaisuudesta ole tietoakaan. Kirja ei tuo tarinaan oikeastaan mitään uutta. Siinä vain mässäillään enemmän verellä ja vampyyrien repimisellä kappaleiksi. Mukaan on väkisin ympätty pieni rakkaustarina, joka on pinnallinen ja epäuskottava (koska saagassa tolkutetaan jatkuvasti, kuinka vastasyntyneet eivät pysty ajattelemaan mitään muuta kuin verta, verta ja verta).
Kirjan lukeminen oli ärsyttävää myös siitä syystä, että Bree ei tiedä mistään mitään, toisin kuin lukijat (jotka varmasti ovat kahlanneet Epäilyksen läpi ennen kuin tarttuvat tähän). Tarkoituksena on ilmeisesti ollut vapautua Bellan näkökulmasta, joka hallitsee Twilight-kirjoja, mutta Breen tarina ei kerro mitään mikä ei olisi ollut kuviteltavissa.
Hauskin ja shokeeraavin osuus kirjassa oli se, jossa vastasyntyneet käyttävät risteilyalusta noutopöytänään. Nam!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti