Cyrus (2010)
Kuudes päivä ja olen jo jäljessä. Ei se mitään. Esseen kirjoittaminen jarruttelee kulttuuritekoja, joten joudun katsomaan vielä toisen leffan.
Uusperheet ovat hankalia. Erityisen hankalia aikoja on luvassa, jos äiti on paaponut poikaansa 21 vuotta tuomatta miehiä kotiin ja potkimatta poikaa pesästä. Johnilla (John C. Reilly) ja Mollylla (Marisa Tomei) synkkaa heti kun he tapaavat. Rakkautta on ilmassa. Mollyn poika Cyrus (Jonah Hill) alkaa kuitenkin pian pistää kapuloita rattaisiin ja manipuloi mammaa minkä kerkiää. Jotenkin vastenmielinen konsepti. Lopputulos oli kuitenkin ihan jees ja komediaosuudet olivat vähäeleisiä, ei päätöntä kohellusta. Tykkäsin siitä, miten keskustelu monesti jatkui taustalla kun kuvaruudun tapahtumat liikkuivat jo seuraavissa hetkissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti