Metsolat (1993-1995)
Voihan murheen kryyni. Olin jatkamassa moniviikkoista Metsolat-projektiani kun huomasinkin, että katsoin sarjan loppuun jo eilen! Siihen loppui sekin nostalgisointi.
Löysin ennen joulua kerrankin kaikki sarjan osat yhtä aikaa kirjastosta ja lainasin ne, koska otaksuin niiden olevan hyvää neulomisviihdettä (toimi!). Katsoin sarjaa pienenä aina vanhempieni kanssa, laskelmieni mukaan siis noin 8-10-vuotiaana. Muistin pääpiirteissään sarjan todella hyvin ja löysin monta juttua, jotka olen varmasti oppinut nimenomaan Metsoloilta. (Älä ikinä, koskaan, missään nimessä takaa kenenkään lainaa, älä vaikka olis oma veli. [Uskoisin että myös Puhtailla valkeilla lakanoilla on ollut osansa tämän opetuksen antamisessa.] Älä koskaan kiipeile ja kanniskele painavia tavaroita kun olet raskaana. Älä ota lainaa. Älä juo viinaa. Äläkä missään nimessä pysäköi invapaikalle.)
Luulin, ettei kukaan enää muista Metsoloita, mutta kun äsken googlailin hetken ympäriinsä, löysin yllätyksekseni jos jonkinlaista juttua. Ensinnäkin sarja on uusittu viimeksi vasta pari vuotta sitten ja tammikuussa 2009 se oli TV2:n katsotuin ohjelma (no eipä sieltä tietty paljon muutakaan katsomisen arvoista tule, mutta meni muumienkin ohi!). Toisekseen hämmennyin Wikipedian Metsolat-artikkelin laajuudesta, sekä kommentista, että sarja on innostanut myös tutkijoita. Lisätietoa ei löytynyt. Olisi mielenkiintoista tietää, millaista tutkimusta sarjasta on tehty. Älypäässä puolestaan on pelkästään Metsoloihin keskittyvä tietovisa, johon kuuluu 284 kysymystä. Kaikista yllättävintä oli kuitenkin se, kuinka Metsolat ovat löytäneet tiensä Facebookiin. Siellä on mm. ryhmä nimeltä "Kari Kaukovaara, miksi kiusaat Metsolan Erkkiä?" (asia, jota en muuten itsekään ymmärrä). Ryhmän piirissä käydään esimerkiksi keskustelua mahdollisesta Metsolat-juomapelistä. Ideana on siis ottaa huikka aina kun jokin tietty juttu tapahtuu, sanotaan tai näkyy ruudussa. Keskustelussa on ihan oivaltavia ideoita ja se on luettavissa täällä. Oma ehdotukseni olisi huikka aina kun juodaan/keitetään/tarjotaan kahvia. Siinä pääsisi yhden jakson aikana jo ihan mukavaan nousuhumalaan. Osa sarjan viehätyksestä on juuri niissä jatkuvasti toistuvissa rutiineissa, jotka luovat turvallisuuden tunnetta ja sitä fiilistä, että henkilöt ovat tuttuja kuin oma perhe.
Sarjassa puhutaan sen verran paljon lama-ajan ilmiöistä, kunnallispolitiikasta ja työasioista, että en ymmärrä kuinka olen jaksanut olla pienenä niin kiinnostunut siitä. Välillä tuntui että jauhettiin tylsää puuta heinää ihan tolkuttoman kauan, eikä tarinankerronnan edistymisellä ollut mitään kiirettä kun markan devalvointi aiheutti päänvaivaa tai kun Heikki ja Erkki räpelsivät kymmenen jakson ajan tampparin kimpussa. Luulen, että ylidramaattisella musiikilla on ollut asian kanssa jotain tekemistä. Ja siis tottakai sarjassa on jännittäviä käänteitä ja hiukan ihmissuhdekiemuroitakin. Jälkeenpäin katsottuna tämä on aika onnistunut ajankuva lama-ajan Suomesta ja kaupungistumisesta ja maaseudun tulevaisuudesta ja sen sellaisesta.
Aihepiireiltään erittäin kattavassa sarjassa käsitellään ainakin seuraavia asioita (spoilereita):
- Kun täti vie veljentytöltä miehen! (Tämä on sarjan saippuaoopperamaisin episodi)
- Nuoren päättämättömyys lukion jälkeen ja paine kun jotain pitäisi tehdä
- Konkurssi (kahteen kertaan, toinen väkisin ja toinen omasta tahdosta)
- Pankkien ahdinko lama-aikana
- Masennus
- Mielisairaalaan eli hullujenhuoneelle joutuminen
- Potkut
- Työttömyys
- Entisen urheilijan tuurijuoppous, vrt. Mika Myllylä
- Itsemurha
- Yksinhuoltajuus
- Yrittäjyys, sen ilot ja surut
- Maanviljelyn kannattavuus/kannattamattomuus ja maanviljelystä luopuminen
- Jätteiden lajittelun aloittaminen ("Minun isoisä ja isä ei oo jätteitä lajitellut, eikä kyllä lajittele poikakaan!")
- Jälkeläisen muutto muille maille ja kun lapsenlapsetkaan ei osaa suomea ollenkaan, nyyh
- Rattijuoppous ynnä muita viinan aiheuttamia ikävyyksiä
- Vammautuminen
- Avioero (ja se käsitelläänkin ihan eri lailla kuin nykysarjoissa, niin että se oikeasti sattuu)
- Kunnallispolitiikan toimiminen tuppukylässä
- Kiristys ja lahjonta
- Kun vaimo jatkuvasti elää yli pariskunnan varojen
- Devalvaatio ja sen vaikutukset yrittäjiin ja laina-asioihin
- Parisuhdekriisi, vieraissakäynti ja anteeksianto
- Kaipuu Karjalaan synnyinseudulle
- Matka Karjalaan synnyinseudulle ja lapsuudenkodin uuden asukkaan tapaaminen
- Perinnönjako ja perunkirjoitus (kahteen kertaan ja hyvin tarkasti: jos laki ei olisi sittemmin uudistunut, osaisin nyt toimia pesänjakajana[?])
- Häät
- Hautajaiset
- Lisääntyminen
- Sankarivainajan kateissaolo, löytyminen ja hautaaminen
- Vanhainkotien kaameus (mummo kuolee heti sarjan alkupuolella päätettyään ettei halua mennä sinne)
- Luonnonsuojelu ja Vihreiden nousu kunnallispolitiikassa
- Mikroaaltouunin hankinta ("Se on uuenlainen uuni, se säteilee.")
- "Kännykän" (paino ehkä 10 kg) hankinta
- Tietokoneistuminen - Urjan rinteet siirtyvät sarjan loppupuolella tietokoneaikaan ja se on hullun kallis investointi ja työntekijäparat ovat tekstinkäsittelyohjelman kanssa ihan paniikissa, mutta onneksi on pasianssi tylsiä hetkiä varten
- Kuinka elämä voi viskata kylmän rätin naamalle just kun kaikki on niin hyvin, ja viimeisillään raskaana oleva vaimo voi äkkiä kuolla kupsahtaa, nyyh nyyh nyyh (ja sitten sitä vaan mennään sihteerin kanssa naimisiin ennen joulujaksoa, kiti kiti...)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti