Kerro kerro Facebook...

27/365

Jay Asher & Carolyn Mackler: Sinä ja minä sitten joskus (2012)

Suom. Laura Honkasalo

Kirjavuosi 2013 on pyörähtänyt käyntiin melkoisen nuortenkirjapainotteisesti. Henkäisin helpotuksesta saatuani viimein valmiiksi tyttökirjaesseeni (josta tuli maailman huonoin essee, mutta hällä väliä) ja surffailin kirjaston käytävillä ilman lukulistoja ja pakkoja, pelkästään herätelainojen toivossa. Mikä autuus. Siten tarttui mukaani Sinä ja minä sitten joskus.

Tarina sijoittuu vuoteen 1996. Emma ja Josh ovat aina olleet parhaita ystäviä, mutta ystävyys on Joshin puolelta kehittynyt yksipuoliseksi ihastukseksi, joka on nihkeyttänyt kaverusten suhdetta. Kun Emma saa isältään lahjaksi tietokoneen ja Josh lahjoittaa hänelle ilmaista nettiaikaa (?) sisältävän rompun, outo juttu nimeltä Facebook yhdistää heidät jälleen. Aivan oikein, Facebook, jota ei vielä vuonna 1996 ole edes keksitty.

Hämmentävä konsepti. Mietin pääni puhki, onko tämä nyt oikeastaan scifiä tai edes aikamatkustelua, kun minkäänlaista siirtymistä ajassa ei koskaan tapahdu, eikä Facebookin mysteeri ratkea. Se vain ilmestyy Emman nettiselaimen suosikkeihin ja äkkiä Emma ja Josh pääsevät kurkistelemaan viidentoista vuoden päässä odottavaan tulevaisuuteensa.

Aikansa ihmeteltyään, miksi ihmiset - he itse - kirjoittavat itsestään niin tyhjänpäiväisiä asioita julkisesti, Emma ja Josh alkavat ymmärtää Facebookia ja huomaavat, että heidän tulevaisuutensa muuttuu sen myötä, mitä ratkaisuja he nykyhetkessä tekevät. Josh huomaa Facebookista olevansa hyvin toimeentuleva graafinen suunnittelija ja naimisissa koulun suosituimman ja kauneimman tytön kanssa. Mahtavaa! Emma puolestaan ylitulkitsee omia tilapäivityksiään ja päättelee olevansa tulevaisuudessa onneton. Vimmaisesti hän yrittää muuttaa asioita nykyhetkestä käsin ja onnistuukin vaihtamaan tulevaisuuden aviomiestään moneen kertaan vain huomatakseen päätyvänsä aina vain onnettomampaan suhteeseen. Tämä johtaa Emman lopulta oivalluksen äärelle: ehkä hänen asenteessaan parisuhdetta kohtaan on jotain vikaa, joka on korjattava ennen kuin hän voi saada onnellisen suhteen. Josh puolestaan pelkää kuollakseen, että Emman tulevaisuudensörkkimisyritykset vaikuttavat samalla hänen omaan tulevaan onneensa. Niinpä hän ottaa härkää sarvista ja ryhtyy iskemään tulevaa vaimoaan jo nykyhetkessä.

Kirja etenee kohti melkoisen ennalta-arvattavaa lopetusta ja muuttuu loppua kohti suhteellisen tylsäksi saman toistoksi. Emma ja Josh ovat Facebook-tulevaisuuttaan kohtaan jotenkin äärimmäisen naiiveja ja suhtautuvat elämäänsä kuin leikkiin. Miksi heidän tajuntansa ei räjähdä, vaikka he saavat konkreettisia todisteita siitä, että kaikki ajat ovat olemassa samanaikaisesti, että tulevaisuuden Emma ja Josh ovat jo olemassa tuolla jossain ja ehkä yrittävät kommunikoida Facebookin kautta nuorempien versioidensa kanssa? Minun tajuntani ainakin räjähtäisi. Ja mikseivät Emma ja Josh päätä keksiä Facebookia kun näkevät ennalta sen suosion ja vaikutukset? Vai onko kyseessä sittenkään niin mahtava keksintö?

Ysärinostalgia olisi myös ollut mukavaa muussakin muodossa kuin nettinä, joka kilisee ja ratisee yhdistyessään ja estää samalla lankapuhelimen käytön. (Hah, muistattekos sitä!) Muuten teinien elämä vaikuttaa suhteellisen samanlaiselta kuin nykyaikaan sijoittuvissa nuortenkirjoissa ja -elokuvissa, eikä kirja kommentoi mitenkään sitä valtavaa kulttuurista murrosta, joka on tapahtunut juuri oman sukupolveni lapsuus- ja teinivuosien aikana. Ennen piipittävä ja rohiseva netti on nyt tunkeutunut kännyköihimme, pelikonsoleihimme ja kouluihimme, niin että nykyään jopa pystyäkseen opiskelemaan suomalaisella nuorella on oltava kotona tietokone ja nettiyhteys. Tämä murros kiteytetään kirjassa puolivahingossa yhteen Joshin lausumaan kommenttiin: "Kuulemma koko elämä muuttuu, kun pääsee nettiin." Niinpä. Mutta vuonna 1996 ette edes voineet arvata, miten paljon.

Niin paljon aineksia kuin tässä kirjassa olisi ollut aidosti mielenkiintoisiin käänteisiin, se latistuu lopulta aika tyypilliseksi teinitarinaksi. Leffaoikeudetkin on ymmärrettävästi jo myyty ja IMDB:n mukaan elokuvan pitäisi valmistua tänä vuonna.