124/365
Irresistible (2006)
Lastenkirjailija ja kuvittaja Sophie (Susan Sarandon) alkaa jo leffan alussa huomata kummallisia asioita. Tavaroita katoaa, siirtyy paikasta toiseen ja outoja yhteensattumia tulee ilmi. Kun hän sitten tapaa miehensä (Sam Neil) uuden kollegan Maran (Emily Blunt), omituisuudet vain lisääntyvät. Sophie alkaa uskoa, että Mara vainoaa hänen perhettään ja ryhtyy siinä uskossa lähestulkoon itse vainoamaan Maraa. Sophie alkaa kärsiä unettomuudesta, nähdä painajaisia pöllöistä ja huonosti nukuttujen öiden seurauksena sekoilla niin, että menettää kaiken uskottavuutensa miehensä silmissä.
Viime kesä oli Van Dammen, olkoon tämä kesä siis trillerien. Irresistiblen IMDB-pisteet ovat vain himpun verran paremmat kuin Twilightin (hyvä
verrokki aina), mutten oikein ymmärrä miksi. Leffassa toisaalta on
jonkinlaista tv-elokuvan tuntua, ehkä sen vuoksi, että se tapahtuu
enimmäkseen päivänvalossa. Mielestäni tämä vain lisää elokuvan
viehättävyyttä ja tekee siitä täydellisen kesäyön trillerin.
Loppuratkaisu ei ole heti arvattavissa (vaikka ehkä hetkeä liian
aikaisin sen voikin jo päätellä) ja elokuva tavoittaa kiitettävästi
painostavan kaasuvalomaisen tunnelman, eikä katsoja voi olla varma mistään. Leffana Irresistible on hyvää keskitasoa, eikä edes yritä olla muuta kuin piinaava jännäri. Miehet näyttäytyvät elokuvassa poikkeuksellisen karikatyyrisina idiootteina, jotka eivät tajua mistään mitään. Myös Bechdelin testin leffa läpäisee kirkkaasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti