333 vaatetta! (Eiku...)

Vaatehuoneen siivouksen alkuvaihe. Ikea-kassiin on jo kertynyt selkeästi kesäsiä vaatteita.

Jiihaa, uusi vuosi, uudet vaatteet! Ei kun siis ei. Uudet aatteet! Nimenomaan siis ei vaatteet. Teille jotka olette tulleet lukemaan kulttuuriblogia ja epäilette tulleenne huijatuksi: saatatte olla oikeassa. Tai sitten ette. Luultavasti ette. Eiköhän tämä liene vain yksi syrjähyppy lifestyle-osaston puolelle. Mutta kuka tietää. Joka tapauksessa olen tullut monestakin syystä ajatelleeksi paljon vaatteita viime aikoina - ja erityisesti sitä, miten tervettä on ajatella vaatteita niin paljon ja kokea välillä niiden takia suoranaista ahdistusta. Hyvän mielen vaatekaappi johdatteli minut tämän asian äärelle ja uuden vuoden ollessa kyseessä kaipaan jälleen uusia projekteja. Alla esitellään Project 333 johon olen päättänyt ryhtyä. Ensimmäisen jakson vaatteiden valinta kesti suunnilleen viikon, eikä vaatehuonettani voi vieläkään sanoa siistiksi. Projekti on kuitenkin viimein käynnissä ja tässä postauksessa esittelen sen päällisin puolin. Yksityiskohtaisempaa jatkoa seuraa myöhemmin.

Mitä?

• Project 333
• Kolmen kuukauden ajan käytössä on 33 vaatetta. Loput pakataan laatikkoon ja viedään kellariin odottamaan sitä, että on aika päivittää käyttövaatevarasto.
• Näitä ei lasketa: vihkisormus, risti tai muu sentimentaalinen koru jota et koskaan riisu, urheiluvaatteet, yövaatteet, alusvaatteet, sukat ja kotivaatteet.
• Jos jokin vaate hajoaa, se korjataan tai korvataan.
• Tätä ei mainita projektin "perussäännöissä", mutta mielestäni se on ihan hyvä lisä: projektin aikana voi hankkia uusia vaatteita, mutta silloin käyttövaatevarastosta pitää luovuttaa joku pois uuden tieltä - siis kokonaan, ei vain viedä kellariin. (Korvaisin esimerkiksi villapaitani mieluusti uusilla jos sattuisin joskus löytämään tarpeeksi laadukkaan, johon minulla olisi varaa.)
• Jakson päätteeksi lahjoita pois vaatteet, joita ei tullut käytettyä - jos kolmessa kuukaudessa 33 vaatteen valikoimasta joku jää täysin paitsioon, se luultavasti on turha tai jotenkin hyvin väärä.
• Hankkiudu eroon myös vaatteista, jotka ovat räjähtäneet täysin käyttökelvottomiksi (ja ala ostaa parempaa laatua).

Epätoivoinen yritys organisoida paremmin ostamalla vaatehuoneeseen hylly. Ei paras idea, koska vei lähes kaiken tankotilan. Kenkähyllypussukka on ollut kesäkengille yllättävän toimiva, eikä vie liikaa tilaa.

Miksi?

• Koska joudun turhauttavan usein tilanteeseen, jossa tuntuu, ettei ole mitään päällepantavaa, vaikka vaatehuone on niin täynnä, ettei sieltä edes löydä mitään. Välillä melkein itkettää kun ahdistaa niin paljon. (Tämä melkein vaatisi keventävän hymiön, mutta joskus se on totta.)
• Koska huomasin jo harjoittelun aikana, että pärjäsin mainiosti sillä murto-osalla vaatteita, jotka sain kolmessa kuukaudessa vanhempieni luokse raahattua. Lisäksi vaatteista ei koskaan ollut stressiä - kun mukana oli vain kahdet farkut ja niihin sopivia yläosia, oli ihan sama mitä aamulla kiskoin päälleni. Kun tulin viikonlopuiksi kotiin, huomasin että kaikki kivat vaatteeni olivat väärässä kaupungissa - vaikka suunnilleen 80% vaatehuoneen sisällöstä oli edelleen paikallaan.
• Toisin sanoen omistan aivan liikaa vaatteita. Niin ettei siinä ole mitään järkeä.
• Sain harjoittelussa myös paljon kehuja vaatteistani töissä, mikä oli mielestäni kummallista, koska operoin niin pienellä vaatevarastolla ja yritin työn asiakaspalveluluonteen vuoksi olla aina suhteellisen siististi ja "tylsästi" pukeutunut. Tämä on kuitenkin ilmeisesti yleistä ihmisille, jotka kokeilevat 333:a.

Kuvassa mm. polttareissani käytetty puuhka - erittäin tarpeellinen arkielämässä - sekä ystäväni virheostostakki - "tosi hyvä sulle sitten kun oot raskaana!". Näköjään myös niittivyö, josta en ole voinut luopua, koska diggasin siitä kymmenen vuotta sitten.

Miten?

• Vuodenajat pitää jotenkin järkevästi ottaa huomioon 33 vaatteen valinnassa. Ehkä ajoitus voisi olla hitusen parempikin, mutta vuoden alusta on ihan okei. Aika tammikuusta maaliskuuhun on selvästi talvea. Huhtikuusta kesäkuuhun on kevättä - harvoinpa kesäkuussa helteisiin törmää näillä leveyksillä. Heinäkuusta syyskuuhun on yleensä lämmintä - ehkä pari villapaitaa pitää ujuttaa mukaan syysiltojen varalle. Lokakuusta joulukuuhun on jälleen selvästi talvi - muttei ehkä ihan niin kylmä kuin alkuvuoden talvi. (Huomaatteko, suomalaisessa kalenterivuodessa on kaksi talvea!)
• Aloitin siis mittavan garderobini karsimisen napsimalla kaikki selkeästi kesäiset vaatteet pois joukosta. Täten pääsin jo aika syvälle vaatehuoneeni ytimeen ja löysin pläräämällä joukon vaatteita, joita en enää muistanut omistavani.
• Seuraavaksi sovittelinkin kaikkia, joita en ollut ikuisuuksiin käyttänyt ja osan saattoi heittää kirppiskassiin ihan vain siksi, etteivät ne oikein enää istuneet (lue: mahtuneet) tai olleet ollenkaan tyyliäni nykyään.
• Löysin paljon vaatteita, joita en ole käyttänyt aikoihin, mutten oikein edes tiedä miksi. Koska yritän olla samalla vähän ekologinen, enkä vain jatkaa summanmutikassa vaatteiden kierrätystä sisään ja ulos vauhdilla, laitoin sellaiset vain kellarilaatikkoon odottamaan seuraavaa vaihtoa. Ehkä ne vielä osoittautuvat tarpeellisiksi. (Koekäytin pari ja totesin yhä, että eihän näissä mitään vikaa ole. Toista Armani jopa kehui. Silti, kellariin.)
• Tässä vaiheessa jäljellä oli läjä täysin käyttökelpoisia vaatteita, joista kaikista tykkään ja joita kaikkia jossain määrin myös käytän - sekä joukko vastalöytämiäni bailutoppeja, joita haluaisin käyttää enemmän. Mutta edelleen aivan liikaa. Huomasin esimerkiksi omistavani 16 paria farkkuja! Sovitin kaikki läpi ja pääsin muutamasta parista eroon, koska ne eivät enää mahtuneet päälle. Muutamista olisin ollut valmis luopumaan, mutta ne olivat lahkeista niin rikki, ettei kukaan niitä kirppiksellä ostaisi - siispä kellariin. Löysin muutamat täysin räjähtäneet kappaleet, joista minun on pitänyt tehdä shortsit tai leventää lahkeet tai jotain muuta älytöntä. Luovuin niistä nyt, koska en ole sitä saanut aikaiseksi kahdessa vuodessa. Jäljelle jäi suunnilleen 10 paria farkkuja, joista käyttövarastooni valikoitui lopulta kaksi: yhdet kapeat ja yhdet suorat. Alun perin valikoin mukaan yhdet leveälahkeiset, mutta totesin sitten, ettei niitä tule koskaan talvikaudella käytettyä (vaativat korkeat korot ja keräävät lunta ja vettä niin että luennolla saa istua lahkeet märkinä ja kiroilla mielessään).
• Lopulta aloin piirtää ja kirjata paperille vaatteita, jotka saisivat paikan käyttövarastostani. Aloitin pakollisilla: kaksi takkia (toinen lämmin, toinen tyylikkäämpi), kolmet farkut (ks. edellinen pallukka), kolme monenlaisen mekon ja paidan kanssa sopivaa neuletakkia ja talvella pakolliset kaksi villapaitaa (toinen kapeampi, toinen jättimalli - eivät täydessä iskussa kumpikaan, mutten ole saanut hankittua uutta, koska kaikki kohtuuhintaiset ovat nykyään sitä saakelin akryylia!). Lisäksi yksi äärimmäisen juhlava mekko, koska olen menossa häihin maaliskuussa.
• Sitten olin pisteessä, jossa piti alkaa vakavissaan valita yläosia - jotka ainakin omasta mielestäni muodostavat asukokonaisuuksien varsinaisen ytimen. Sekaan valikoitui joukko mekkoja, pitkiä t-paitoja sekä tylsiä t-paitoja villapaitojen alle, ja pari värikkäämpää t-paitaa ei-villapaitojen-alle.
• Varsinaisia bailumekkoja tai -toppeja ei mahtunut joukkoon ollenkaan, sillä arkisen vaatevaraston koostaminen osoittautui tarpeeksi vaikeaksi ja tarpeellisemmaksi, mutta valikoin kokoelmaan feikkinahkaleggingsit, jotka yhdistettynä mihin vain mekkoon luovat vähän bailujen tuntua.

Kolme aika samantyyppistä paitaa - miksen muistanut omistavani mitään niistä?

Omat lisäykset ja muutokset

• En laskenut mukaan koruja ja asusteita, koska mielestäni vaatimus siitä olisi ihan kohtuuton, sillä "pakolliset" pipo, kaulahuivi, hanskat, yksi korvispari ja yksi kaulakoru lohkaisisivat kohtuuttoman osuuden 33 vaatteen valikoimasta. Lisäksi en tehnyt sitä siksi, että asusteiden haaliminen ei ole koskaan ollut minulle samanlainen ongelma kuin vaatteiden ostelu. Yleensä kipitän vuoden läpi kahden eri huivin voimin ja silloinkin vaihdos tapahtuu Armanin kehotuksesta. Pipoa käytän, koska on kylmällä pakko, mutta välttelen sitäkin, koska tukka menee lyttyyn. Jos 333-projekti saisikin minut vaikka yllättäen lisäämään asusteiden käyttöä ja vaihtelua, kokisin sen ennen kaikkea positiivisena asiana.
• En laskenut myöskään kenkiä mukaan, vaikka aluksi aioin. Syy on ainakin talvisin sama kuin asusteiden suhteen: kengät eivät ole ongelma. Olisin valinnut kahdet: pitkävartiset matalat ja korolliset nilkkurit. Korollisia nilkkureita omistan kuitenkin useampia melkein samanlaisia, enkä vain jaksanut valita niistä ja kiikuttaa kenkiäkin kellariin, koska niitä tulee joka tapauksessa käytettyä tosi harvoin verrattuna pitkävartisiin mataliin.
• Pidin muutaman tylsän värisen kireän topin kaapissa käyttääkseni niitä kylmällä säällä mekkojen alla. En laskenut niitä mukaan, koska tulkitsin ne käyttöyhteydessään alusvaatteiksi.
• En siivonnut vaatekaapistani niitä lukuisia juhlamekkoja jotka omistan (sellaisia, joita olen käyttänyt esim. häissä ja valmistujaisissa) enkä Desigual-mekkoja, koska en kerta kaikkiaan viitsi survoa niin kalliita ja kivoja vaatteita laatikkoon kellariin. (Muiden vaatteiden suhteen tätä ongelmaa ei sitten olekaan, koska ostan lähes kaiken alesta.) Niinpä, siltä varalta, että kolmen kuukauden aikana onnekkaasti koittaisi tilaisuus laittaa jotain näistä päälle, mitä suuresti epäilen, varaan itselleni kolme jokeria: siis kolme mahdollisuutta käyttää näitä vaatekaapissani roikkuvia, listan ulkopuolisia vaatteita. Miksi kolme? No hyvä jatkumo 333:een. 3333!

Farkkukokoelma.

Mikä fiilis?

• Vähän ahdistaa. Hirveästi oikeasti kivoja vaatteita on menossa kellariin ja tuntuu, että käyttövaatevarastoni koostuu nyt tosi tylsistä ja yksivärisistä vaatteista! Onkohan tässä mitään järkeä? Pyykkikorissani on yleensä enemmän vaatteita kuin kaapissani nyt. Apua, pitää muuten alkaa pyykätäkin useammin! Joudun pesemään Armanin boksereita että saan koneen edes täyteen! Tekeekö projekti minusta tylsästi pukeutuvan alistetun kotirouvan?
• Toisaalta olen vähän innoissani. Uusi projekti, hauskaa! Ja miten mahtavaa saada kolmen kuukauden päästä valita kokonaan uusi vaatevarasto käyttöön! Jes, ei mene myöskään rahaa uusiin vaatteisiin, eikä tarvitse ahdistua siitä, että kaikki vaatteet ovat oikeastaan liian epäeettisiä, että niitä voisi ostaa.
• Ja jos nyt ihan rehellisiä ollaan, suurimman osan ajasta olen kuitenkin kotona. Ja kotivaatteitahan ei tarvinnut karsia! Olisikin ollut aivan liian karua joutua lähettämään pesukarhuolohousut kellariin. Niille olisi varmaan tullut siellä kylmä.

"Wow, tää on alessa!" Totta puhuen, on se sitten teistä ansio tai ei, olen myös käyttänyt tätä - Twilight-leffojen ensi-illoissa. Jotenkin kummasti vitsi on alkanut mennä vähän vanhaksi. Silti vain kellariin, sillä ihan käypä vaate ja kymmenen vuoden päästä varppina arvokas!