keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Oscar-banalyysi



Ihan lyhyesti vaan. Kärsin vieläkin Oscar-gaalan aiheuttamasta jet lagista! Oscar-ennusteeni oli puoliksi onnistunut, kymmenen kahdestakymmenestä oikein. Huonompi tulos kuin viime vuonna, mutta se johtuu siitä, että palkintojenjaossa tapahtui muutama ilmiselvä vääryys. Akatemia oli Rascatemian kanssa samaa mieltä vain viidestä palkinnosta.

Oikeisiin osoitteisiin menneet Oscarit
  • Elokuva: The Artist. Onhan se hyvä leffa, vaikka olisinkin suonut Oscarin Hugolle sen vuoksi, että se olisi Titanicin jälkeen ollut varmaankin ensimmäinen Oscar-voittaja, jonka jaksaisin kenties katsoa uudestaan. (Titanicin voittosaaliista voi olla montaa mieltä, mutta minulle se on tärkeä elokuva, jonka jaksoin maratonpituudestaan huolimatta käydä katsomassa kolmesti jo elokuvateatterissa.)
  • Ohjaus: Michel Hazanavicius (The Artist). Ohjaus-Oscar menee melkeinpä aina parhaan elokuvan ohjaajalle. Ihan ansaitusti meni siis Ranskaan tämäkin. Toivoisin tosin, että Akatemia huomaisi tässä mahdollisuuden ikään kuin "jakaa" tärkein palkinto, jos mukana on kaksi loistavaa elokuvaa, joista on vaikea valita.
  • Miespääosa: Jean Dujardin (The Artist). Dujardin teki historiaa olemalla ensimmäinen ranskalainen näyttelijä, joka on palkittu Oscarilla. Kieltämättä hän on ihan mielettömän karismaattinen tyyppi niin valkokankaalla kuin sen ulkopuolellakin. Ja toisin kuin suomalaiset Oscar-kommentaattorit, olen sitä mieltä, että mykkäelokuvassa näytteleminen jos mikä vaatii hyviä näyttelijänlahjoja. Mutta kiinnostava kysymys onkin, mitä Dujardinille nyt tapahtuu. Karismalle ja Oscar-voittajalle olisi varmasti Hollywoodissa paljon kysyntää, mutta kun siitä ranskalaisaksenttisesta mongerruksesta ei saa mitään selvää! Johtaako Dujardinin voitto uuteen mykkäelokuvabuumiin?
  • Naispääosa: Meryl Streep (Rautarouva). Vihdoin! Kolmenkymmenen vuoden odotuksen jälkeen Meryl Streep voitti kolmannen Oscarinsa. Luultavasti hänen olisi kuulunut voittaa jo kymmenen tässä ajassa ja tämä pysti on todellakin ansaittu. Mutta. Mielestäni näyttelijöiden pitäisi voida voittaa Oscar vain kerran elämässään (tai ehkä kerran sivuosasta ja kerran pääosasta). Eihän ole millään muotoa reilua kenenkään kannalta, että Meryl Streep, joka on näyttelijänä aivan omaa luokkaansa, on vuodesta toiseen ehdolla sellaisten uusien tulokkaiden kuin Rooney Mara rinnalla. Jos oikeus tapahtuisi, Streep voittaisi joka vuosi.
  • Miessivuosa: Christopher Plummer (Beginners). En ole tätä leffaa nähnyt, niin kuin en mitään muutakaan miessivuosasta ehdolla olleista Moneyballia lukuun ottamatta. Suon kuitenkin Oscarin mielelläni tälle 82-vuotiaalle, yli 50 vuotta näytelleelle legendalle. Plummerista tuli kaikkien aikojen vanhin Oscarin voittanut näyttelijä.
  • Vieraskielinen elokuva: Nader ja Simin: Ero. Voittajaksi povattiin kovasti Monsieur Lazharia, mutta sinä, minkä kuuluisi voittaa, pidettiin yksimielisesti tätä elokuvaa. Oikeinhan se siis meni. Pitääpä katsoa tämä.
  • Laulu: Man or Muppet (The Muppets). Parempi biisihän se selvästi on. Tosin se että se soi kolmatta päivää päässäni ei enää ole kovin kivaa.
  • Äänitehosteet: Hugo. No kiva että Hugo kahmi edes jotain palkintoja.
  • Äänitys: Hugo. Komppaan edellistä.
  • Lavastus: Hugo. Hieno oli.
  • Kuvaus: Hugo. Täysin ansaittu. Saattoi johtua 3D-tekniikastakin, mutta oikeastaan tämä oli ainoa leffa, joka sai minut edes kiinnittämään huomiota kuvaukseen.
  • Puvustus: The Artist. No luultavasti tämän pystin olisi ansainnut moni muukin, mutta rakastin elokuvan vaatteita.
  • Leikkaus: The Girl with the Dragon Tattoo. Ainoa leffa, joka puolestaan sai minut kiinnittämään huomiota leikkaukseen. Eikä ihme, sillä samat tyypit voittivat Oscarin viime vuonna The Social Networkin leikkauksesta. Se taas oli viime vuonna ainoa leffa, jossa kiinnitin huomiota leikkaukseen. Täysin ansaittu pysti.
  • Erikoistehosteet: Hugo. Hienon näköinen leffa ja hienoa, että tehosteiltaan vähän hillitympi voitti.


Vääriin osoitteisiin menneet Oscarit
  • Naissivuosa: Octavia Spencer (Piiat). En voi kylliksi marmattaa tästä pettymyksestäni. Vähän tuntui siltä, että pitihän Piioille nyt joku pysti nakata, kun se kerran oli neljän saajaksi ehdolla. Ihan hyvä rooli, ei siinä mitään, mutta tässä kategoriassa olisin antanut Oscarin mieluummin melkeinpä kenelle tahansa muulle ehdokkaalle (Bérénice Bejo, Jessica Chastain, Melissa McCarthy, Janet McTeer).
  • Musiikki: Ludovic Bource (The Artist). Oli loogista ja täysin ennustettavissa, että mykkäelokuvan musiikki voittaa Oscarin, mutta mielestäni pysti olisi kuulunut John Williamsille, joka oli ehdolla sekä Sotahevosen että Tintin musiikista. Williams on ollut ehdolla 47 kertaa eli kerännyt Walt Disneyn jälkeen eniten ehdokkuuksia, mutta voittanut viimeksi vuonna 1993. Henkilökohtainen suosikkini tässä kategoriassa puolestaan oli Howard Shoren musiikki Hugoon.
  • Maskeeraus: Rautarouva. J. Roy Helland, joka toisena vei tästä pystin kotiinsa, on toiminut Meryl Streepin henkilökohtaisena maskeeraajana tämän joka ikisessä elokuvassa kolmenkymmenen vuoden ajan. Elämäntyöstä siis aivan ansaittu palkinto, mutta ei käy kiistäminen: Harry Potterinhan tämä olisi pitänyt saada.
Käsikirjoitukset (The Descendants ja Midnight in Paris) ja animaatio (Rango) eivät herättäneet tunteita puolesta tai vastaan.


Ja nyt on tullut taas aika todeta, että huh, se on ohi ja voin keskittyä jälleen katsomaan vain niitä elokuvia, jotka oikeasti haluan nähdä. Oscar-gaalan jälkeinen päivä (onneksi vapaapäivä) kului melkoisessa koomassa, kuten odotettua. Katsoakseni jotain, mikä olisi mahdollisimman kaukana Oscar-ehdokkaista, katsoin suomalaisen elokuvan nimeltä Pihalla (2009). Leffa on kuvattu Tampereella ja se olikin sen kiehtovin elementti, mutta täytyy sanoa, että elokuva yllätti muutenkin positiivisesti. (En aio kirjoittaa siitä tämän enempää, mutta tulipahan mainittua.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti