keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

Omenavarkaissa

168. kulttuuriteko 3.7.2011
Murto ja varkaus (Breaking and Entering) (2006)

Ihan mukava perusdraama, jota olisin jaksanut katsella pitempäänkin.

Will (Jude Law) perustaa kaverinsa kanssa arkkitehtitoimiston maahanmuuttajien rumentamalle "huonolle" alueelle aikeenaan tehdä siitä kaunis. Jo ensimmäisenä yönä kaikki toimiston uudet Macit varastetaan, ja kun uudet on hankittu tilalle, nekin viedään heti. Huolimatta kauniista ruotsalaisvaimosta (Robin Wright Penn) ja uniongelmaisesta tyttärestä, jotka esittävät vaatimuksia, Will alkaa päivystää öisin toimistolla saadakseen roistot kiinni. Hän pääseekin yhden tekijän jäljille ja seuraa tätä tämän kotiin. Jostain syystä Will ei ilmoita tästä poliisille vaan alkaa roiston äidin (Juliette Binoche) kautta luikerrella tämän elämään - ja rakastuu, ehkä. Kyttäyskeikoillaan hän myös ystävystyy auton lämpöä kaipaavan huoran kanssa, eli joutuu kaikkiaan mukaan ihan uuteen, kiehtovaan todellisuuteen.

Mäkkejä pöllivä Miro harrastaa katoilla loikkimista, samoin kuin Ruth Rendellin Hepokatin henkilöt. Hän kokee korkeuden tarjoavan hänelle vapauden ja näkevänsä katoilta kaupungin ja todellisuuden sellaisena kuin ne ovat.

Leffassa on paljon kauniita maisemia ja se on kaiken kaikkiaan hyvännäköinen elokuva. Mielenkiintoista on myös katsella Robin Wright Pennin suoriutumista kaamosmasennusta pakenevana ruotsalaisena ja Juliette Binochen tuskaa bosnialaisena tiikeriäitinä. Molemmat naiset kantavat roolinsa kunnialla ja ovat niin supersöpöjä, että Willin valinnanvaikeuteen voi aidosti samastua.

Katselemalla poistettuja kohtauksia Willistä saa vähän erilaisen kuvan kuin pelkästä elokuvasta. Olen iloinen että ne kohtaukset on jätetty pois, mutta on myös kiinnostavaa havaita, miten pienestä vaikutelmat ovat kiinni.

Elokuvan on ohjannut Anthony Minghella, jonka ohjaama Englantilainen potilas rohmusi aikanaan yhdeksän Oscaria. Taattua laatua siis.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti