Kahden ja puolen avioliittovuoden jälkeen Armani osaa edelleen yllättää! Aiempien vuosien nalkutuksen seurauksena mies oli nimittäin naputellut johonkin elektroonishärpäkkeelliseen kalenteriinsa muistiin tämän tärkeän päivämäärän: kirjan ja ruusun päivän! Kun taas minä... noh, tiesin toki, että se olisi tässä joskus... Jotenkin kaiketi suljin sen kokonaan mielestäni, koska rahatilanne on ollut melko kehno (lue: konkurssi) ja mielessä kaikenlaista tähdellisempääkin (lue: tilastotieteen ja ruotsin pakolliset kurssit kandiksi valmistumiseni tiellä). Huh! Pitäisi harrastaa unohtelua useamminkin. Jatkuvan muistuttelun ja varmistelun sijaan on huomattavasti hauskempaa saada ruusu yllättäen ilman hajuakaan siitä, miksi olen sen ansainnut. Kunnon vaimon tavoin kipitin kuitenkin kirjakauppaan heti kun Armani lähti töihin ja hankin kirjan, jonka kylkiäisenä tavan mukaan sain itselleni toisen kirjan. Jei, Hotakaista!
Jos joku ummikko lukee tätä suu auki eikä ymmärrä mistä on kyse, kerrataanpa lyhyesti faktat. Idea kirjan ja ruusun päivästä on lähtöisin jo 1920-luvulta. Sitä vietetään 23. huhtikuuta, jolloin on sekä Cervantesin että Shakespearen kuolinpäivä. Ideana on, että kyseisenä päivänä miehet antavat naiselle ruusun ja naiset miehelle kirjan. Vuonna 1995 Unesco julisti, että kirjan ja ruusun päivänä juhlitaan myös tekijänoikeuksia. En tiedä, kuinka kauan päivä on noteerattu Suomessa, mutta muistan painostaneeni jo edellistä poikaystävääni ruusuostoksille, joten minun on täytynyt viettää sitä jo melkein kymmenen vuotta.
Varsinaisesti päivästä ovat kuitenkin tehneet kunnolla näkyvän ahneet kirjakauppiaat, jotka ovat kehittäneet sen ympärille varsinaisen bisneksen. Joka vuosi vuodesta 2012 asti kirjan ja ruusun päivänä on julkaistu jonkun kotimaisen hittikirjailijan kirjoittama pienoisromaani, jota on jaettu kirjakaupoissa ainoastaan päivän ajan (paitsi viime vuonna kolmen päivän ja tänä vuonna kahden päivän ajan). Kirjan saa itselleen kirjakaupasta kun ostaa muita kirjoja vähintään 15 eurolla. Huikea bisnesidea.
Siitäkin huolimatta, että a) en soisi kaupallisten juhlapäivien tai juhlapäivien kaupallistumisen lisääntyvän, b) luen aika vähän kotimaista kirjallisuutta c) ideana tällaisten "tilaustöiden" teettäminen kirjailijoilla on mielestäni arveluttavaa - minkä vuoksi tietysti näitä kirjoja kirjoittavatkin raudanlujat ammattikirjailijat - olen jäänyt koukkuun ja hankin kirjan ja ruusun päivä -kirjan joka vuosi samalla kun ostan Armanille kirjan. Harmillista kyllä tehtävästä ostaa 15 eurolla hyvä kirja on tullut vuosi vuodelta hankalampi, sillä kirjakaupoissa - etenkin erään tietyn dominoivan punalogoisen ketjun myymälöissä - on koko ajan vähemmän kirjoja ja koko ajan enemmän mitä tahansa muuta kamaa. Mutta se olisi toisen postauksen aihe. Tällä erää halusin vain toivottaa mukavaa kirjan ja ruusun päivää lukijoilleni. Ja jos Hotakainen jäi tänään onkimatta, huomenna sitä vielä saa kirjakaupoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti