Toukokuun tylsät

Tuli kesä ja jälleen huomasin löytäväni jonkinlaista lohdullisuutta pukeutumisen helppoudesta nykyään, kun vaatekaappi ei pursuile mielenterveyttä kuormittavaa valinnanvaraa. Olen tosin ollut hieman laiskalla tuulella ja saanut myös huomata, että Project 333 vaatii sitä, että pesee pyykkiä tarpeeksi usein. Jos ei pese, saattavat kaikki vähänkään kesäisemmät vaihtoehdot nimittäin olla pyykkikopassa hellepäivän yllättäessä, eikä silloin ole iloa niistä jätesäkeistä, jotka kellarissa pursuilevat varavaihtoehtoja. Niinpä piipahdin toista kertaa tämän vuoden aikana "jokerivarastolleni" ja lainasin sieltä kesämekon. Palkintona oli välittömästi ukkosmyrsky, mutta mekkoa myös kehuttiin bussipysäkillä!

Tarvehankintoja jouduin jonkin verran tekemään toukokuussa:

• Prosec-juoksutossut Citymarketista, 29,90 €. Kuvittelin näiden olevan jotain ns. oikeaa merkkiä, koska suunnilleen 3/4 Citymarketin urheilukenkävalikoimasta oli Proseceja - ja koska "oikeat merkit" olivat vain hitusen verran kalliimpia. Armani ripitti ja haukkui minut kotona mokomien ostamisesta. Toistaiseksi ovat kuitenkin kestäneet ja olleet hyvät jalassa. Made in China, silti. Puolustelut: kaikesta keväisestä juoksentelusta Seppälä-tennarini ovat alkaneet repsottaa jos johonkin suuntaan, eivätkä ne mikään juoksuergonominen ihme ole koskaan olleet. (Silti en ole vielä dumpannut niitä...)
• Impuls-rintsikat juoksentelua ja joogailua(!) varten, 9,90 € Citymarketista. Made in China. Olen siis hunningolla, enkä edes huikentelevien hetaleiden takia vaan käytännöllisten markettivaatteiden. Möh!
• Finnwearin rintsikat, 19,95 Anttilasta. Valmistusmaa tuntematon, Suomi-designilla vaan hehkutellaan lapussa. Näissä kuitenkin oli jopa Confidence in textile -merkki kertomassa tekstiilin turvallisuudesta. Jee!
• Jatkopaloja rintsikoihin, 5,95 € KappAhlista. Made in China nämäkin. Who cares?

Näihin ääritylsiin ostoksiin sain uppoamaan 65,70 €. Kuten päätellä saattaa, kiinnostus eettisten ostosten jahtaamiseen on aika lailla hiipunut - vaikka täytyy sanoa, että yritin kyllä löytää juoksutossujakin käytettyinä, mutten ehkä ihan hillittömän sinnikkäästi. Pitkälle pötkii kuitenkin jo sillä, että yrittää yksinkertaisesti olla ostamatta vaatteita. Toukokuussa(kin) paloi rahaa, muttei hömpötyksiin. Vaatekaappi pysyy hallinnassa ja projekti porskuttaa edelleen hyvissä voimissa. Olen aloittanut kesätyöt ja voin ilokseni todeta, että kun herää kello 5:45, rajoitetusta vaatevarastosta on suuresti hyötyä.

Joo, ja blogi näyttää taas lompsahtaneen kesälaitumen puolelle. Ihan kuin sillä olisi oma tahto.