Ystäväni, suuri Harry Potterin ystävä, työllisti neulomistyötä kaipaavat kätöseni kiitettävän monen luennon ajaksi toiveellaan, että tekisin hänelle Rohkelikko-kaulahuivin synttärilahjaksi. Koska kyseessä on ensimmäinen kultturelli neulomukseni, jaan sen myös teidän kanssanne. Ta-daa!
Kaulahuivit ovat lempparijuttujani neuloa, koska niissä riittää tekemistä pitkäksi aikaa ja ne ovat niin helppoja että opetuksesta pysyy vielä kärryillä. Varmaan ensimmäistä kertaa aikuisiälläni neuloin tämän kokonaan aina oikein -neuletta, jota olen pitemmän aikaa halveksinut. Ihan kivahan siitä tuli! (Miesmalli tosin kommentoi, että ylläolevalla tavalla pidettynä huivi näyttää juutalaisten rukousliinalta.)
Jos neulomiskärpänen nyt puraisee Potter-faneja, kerrottakoon, että neuloin huivin 7 veljestä -langasta, väreinä viini ja keltainen. Gryffindor-vaakunamerkin taas tilasin Etsystä ja ompelin kiinni (vinoon).
Ystäväni päätti myös äityä kultturelliksi lahjonnassaan (sillä täytämme molemmat vuosia joulukuussa) ja suunnitteli ja painatti tämän superhienon kassin...
...muistoksi siitä ah-niin-lyhyestä-mutta-niin-suloisesta ajasta tänä
vuonna, kun katsoimme Veronica Marsia suunnilleen samaan tahtiin ja
pälpätimme siitä tuntitolkulla. Loistava sarja (lukuun ottamatta
umpisurkeaa viimeistä tuotantokautta)! Kulttuurivuoteni kohokohta, johon olisi pitänyt tutustua jo paljon, paljon aiemmin.
Tämän sanoissa niukan mutta luovuudessa loistokkaan postauksen myötä toivotan lukijoilleni hyvää joulua ja runsaita suklaarasia-apajia! Palaan asiaan kunhan loputkin käärepaperit on raastettu auki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti